Yksittäinen kodinkone voi ohjata toimintaansa energianhinnan perusteella, ja vettä käyttävät laitteet pystyvät optimoimaan sähkön- ja vedenkulutuksen veden lämpötilan tai pörssisähkön hinnan perusteella. Myös viihde-elektroniikan laitteita voidaan ohjata vastaavin keinoin.

Mitoitusta voi opiskella myös aihetta käsittelevistä tietokirjoista, esimerkiksi ”Mökille sähköt auringosta & tuulesta”.

Sähkölämmityksen ympäristökuormitusta voidaan pienentää hankkimalla ekoenergian kriteerit täyttävää sähköä.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.

Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.

Automaatiolla voidaan myös esimerkiksi painottaa lämmitystä edullisempien sähkön tuntihintojen aikaan. Tällöin puhutaan kulutusjoustosta. Lisätietoja: Sähkön kulutusjousto Älytermostaateilla säästömahdollisuuksia Älytermostaatteja on saatavilla niin huonekohtaiseen sähkölämmitykseen kuin vesikiertoiseen lämmitykseen.

Yksi mahdollinen tapa sähkölämmityksen kannattavuuden parantamiseen on pörssisähkön hyödyntäminen siten, että varaajaa ladataan silloin kun sähkön hinta on vuorokauden sisällä halvinta ja pidetään muina aikoina pois päältä.

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.