Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

(ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä 9 Energiaostot 2015-2022 (M€/vuosi), kunnat ja kuntayhtymät 27.9.2023 Sähkö ja kaasu 2022

Hallitus valmistelee kiireellisesti myös joustoon ja säästöön kannustavan sähkön hintakaton alkuvuonna 2023. Hallitus valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan muun muassa kohonneita sähkökustannuksia. Koolle kutsutaan keskustelu sidosryhmien kanssa erityisesti pk-yritysten tukemisen selvittämiseksi. Palaa otsikoihin

Katselmustyyppi Kohteita Säästöpotentiaali (kpl) % Lämpö Sähkö Vesi Kustannuks et Energiakatsastus 513 34 % 21 % 8% 7% 17 % Kiinteistökatselmus 786 52 % 16 % 3% 6% 11 % TE-energiakatselmus 39 3% 18 % 10 % 2% 19 % TE-energia-analyysi 91 6% 11 % 8% 2% 13 % 1. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 5 0% 17 % 8% 6% 15 % 2. vaihe prosessiteollisuuden analyysi 9 1% 6% 4% 0,1 % 3% Käyttöönottokatselmus

Lisää uusiutuvaa energiaa kiinteistöihin Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan Lohjan kaupungin rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä. Kuntakatselmoinnissa kartoitettiin merkittävimpiä uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä.

Näitä lukuja voidaan käyttää pohjana, jos tuotantoyksikölle laaditaan energiatehokkuusindeksi sekä lämmölle että sähkölle. Laskelman yksityiskohtaiset perusteet määritellään kohteissa erikseen välivarastoinnin ym. tekijöiden oikeaksi huomioonottamiseksi ja vertailtavuuden takaamiseksi.

SSAB Hämeenlinna 3 Boliden Kevitsa 4 Tausta ja tavoite Kuvaus nykytilasta • • • Tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivinen, etenkin sähköä kuluu tuotannossa huomattavan paljon.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänä Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta.

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.