Sähköt katkaistaan sähköasemalta aina johtolähtö kerrallaan. Johtolähdön varrella voi olla esimerkiksi 500–1 500 asiakasta, joiden joukosta ei voi enää poimia erikseen tärkeitä käyttäjiä vaan sähköt pimenevät kaikilta enimmillään pariksi tunniksi.

Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.

Itsenäisissä, verkosta irrallaan olevissa kohteissa järjestelmään liitetään usein varavoima-aggregaatti, joka käynnistyy tai käynnistetään silloin, kun sähköä tarvitaan mutta aurinko ei paista.

Heli Virkki , Gasgrid Finland Oy Seuraava askel yritysten energiataloudessa: Älykäs sähkön varastointi Olli Nuutila , Cactos Oy Energiatehokkuuden näkymät tulevaisuudessa Juhani Tirkkonen , työ- ja elinkeinoministeriö Katsaus sähkömarkkinoihin ja sähkön hinnan kehitysnäkymät Juha Teirilä , Energiavirasto Vuoden Energianerokas kilpailun voittaja Simo Nurmi ja Tiina Sekki , Energiavirasto

Alan terveiset Toimitusjohtaja Kai Puustinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry: Ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat yhteiskuntaa ja sähköalaa paljon, kun hiilineutraali uusiutuva sähkö korvaa vanhat tuotantotavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön asentamiseen ja huoltoon tarvitaan paljon lisää osaavia ammattilaisia.

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä.

Myös kiinnostus sähköautoiluun on selvästi kasvanut edellisistä vuosista ja entistä useammalla on jo sähkö- tai hybridiauto käytössä. Kotona ladattavan sähkö- tai hybridiauton omisti vastaajista 8 prosenttia. ”Muutostrendi aiempiin tuloksiin viiden viime vuoden aikana on selvä.

Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa: Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2000 tämä osuus oli 34 %. Vuonna 2022 uusiutuvan osuus Suomen sähköntuotannosta oli jo yli puolet (54 %). Suhteellisesti siis uusiutuvan energian osuus kasvoi 60 % vuosien 2000–2022 välillä.