Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Kotiolli kertoi, että etenkin sähkölämmitteisten talojen energialuokat paranivat, kun sähkön energiamuotokerrointa alennettiin 1,7:stä 1,2:een vuonna 2017. Tämän jälkeen tehtyjen sähkölämmitteisten talojen energialuokat voivat olla yhtä luokkaa korkeampia, vaikka rakennuksilla ei olisi mitään eroa.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Hallitus valmistelee kiireellisesti myös joustoon ja säästöön kannustavan sähkön hintakaton alkuvuonna 2023. Hallitus valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan muun muassa kohonneita sähkökustannuksia. Koolle kutsutaan keskustelu sidosryhmien kanssa erityisesti pk-yritysten tukemisen selvittämiseksi. Palaa otsikoihin