A-luokan lamput ovat energiatehokkuudeltaan parhaimpia eli vähiten sähköä kuluttavia ja G-luokan lamput energiatehottomimpia. Vanhassa energiamerkissä lamppujen energiatehokkuus ilmoitettiin asteikolla A++ ‒ E. Eri kodinkoneiden ja laitteiden energiamerkintöjen asteikkoja yhtenäistetään ja kaikkiin energiamerkittyihin laitteisiin on tulossa luokitteluasteikko A‒G.

Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.

EU:n 55-valmiuspaketin sisältämä esitys henkilöautojen nollapäästöistä vuodesta 2035 lähtien suosii yksipuolisesti sähkö- ja vetyautojen käyttöönottoa. Esityksen kaltainen tulevaisuus jättäisi biokaasun liikennekäytön kehittymisen pelkästään raskaan liikenteen ja laivaliikenteen kulutuksen varaan.

Riippumatta siitä lämpiääkö koti, vapaa-ajan asunto tai työpaikka kaukolämmöllä, sähköllä, klapeilla tai biopohjaisilla polttoaineilla, edessä on kallis lämmitystalvi.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia. – Kaikki energiansäästökeinot kannattaa ottaa käyttöön kotona viimeistään lämmityskauden alkaessa.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.

Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen . Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisäksi sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemista koskevia edellytyksiä lisättäisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Myös hyväksyttävien kustannusten määräytymistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Energiatukiasetuksen muutosesitys on lausunnolla 2.10.2023 saakka. Sen jälkeen esitys viimeistellään saadun palautteen perusteella.

Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin. Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti, siten että raportointivelvoitteet käynnistyvät jo lokakuussa 2024.