Suomessa kaukolämpöverkko tarjoaa alustan hukkalämpöjen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja mahdollistaa lämpöakkujen lataamisen sähköllä kysyntäjoustotilanteissa. Kaukolämpöverkko on tärkeässä roolissa sektori-integraatiossa teollisuuden sekä energiantuottajien ja -jakelijoiden välillä.

Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen. Lisää aiheesta: Lämpöä kotiin keskitetysti – Kaukolampö

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP, Combined Heat and Power) Prosessi, jossa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä. Teho, W Teho on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä. Tehon SI-yksikkö on watti (W). Typen oksidit, NO ja NO 2 Palamisessa syntyvät typen ja hapen muodostamat yhdisteet.

Taloautomaatiolla saavutettavia hyötyjä: sisäilmaston ylläpito valaistuksen säätö ja ohjaus energiansäästö pörssisähkön hintavaihtelun ja lämpövarastojen optimoitu hyödyntäminen lämmityksen ohjaus huonelämpötilan, ulkolämpötilan, sääennusteen tai esimerkiksi sähkön hinnan tai sähkön tehon tarpeen mukaan ohjataan lämmitystä aikaohjelmilla: poissaolo- ja läsnäoloasetukset, käyttöaikaohjaukset

Mitä korkeampi huonelämpötila, sitä enemmän sähköä kuluu. Pidä tiivisteet puhtaina ja laitteen takaosa pölyttömänä, jotta laite toimii energiatehokkaasti. Kokonaisuutena ruoan säilytyksen, valmistuksen ja astianpesun osuus kodin sähkönkäytöstä on 10-30 prosenttia, muusta varustelutasosta sekä sähköä kuluttavista LVI-ratkaisuista riippuen.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Aikaisemmin vesivoimalla tuotettiin usein käyttövoimaa suoraan jollekin työkoneelle, esimerkiksi myllylle tai sahalle, mutta nykyisin vesivoimalaitokset tuottavat yleensä sähköä.

Tärkeimmät aihealueet ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Hankekonsulttina toimii A-insinöörit.

Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 15 000 kWh, veden lämmitys sähköllä 1950 €. Vesipetojen perheen suihkunkäyttö maksaa 3150 € vuodessa. Neljä henkilöä aamuisin 2 min ja iltaisin 4 min suihku. Vuodessa vettä kuluu 157 680 litraa, kylmä vesi noin 480 €. Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 6 000 kWh, veden lämmitys sähköllä noin 780 €.

Sähköä tuodaan parhaillaan kaikkien siirtoyhteyksin kautta kattamaan lisääntynyttä kulutusta. Tyypillisesti edullisinta sähkö on myöhään illalla, öisin ja viikonloppuisin.