Lue lisää > > ORC-tekniikka tuottaa sähköä kuumista savukaasuista Lue lisää > > YLLÄPIDÄ LÄMMÖNTALTEENOTON TEHOKKUUTTA Mittaamalla lämmöntalteenoton toimintaa ja analysoimalla sen tehokkuutta. • Mittaa lämpötiloja ennen lämmöntalteenottolaitetta ja sen jälkeen. • Mittaa poisto- ja tulokaasujen lämpötilat, paine-erot ja virtaukset.

Tällöin höyryn paine alentuu turbiinisiivistössä eikä paineenalennusventtiilissä, jolloin turbiinin akselille kytketty generaattori tuottaa sähköä. Näin voidaan siis paineen alentamisessa vapautuvalla energialla kehittää sähköä.

– Lainsäädännön puolella: Energiatehokkuusluokkien raja-arvot eivät ole muuttuneet, vaikka Kerroinasetuksen (788/2017) mukaisesti sähkön ja kaukolämmön sekä -jäähdytyksen energiamuodon kertoimet ovat muuttuneet → Koska kerroinasetus on muuttunut, mutta raja-arvot ovat ennallaan, useimmat rakennukset sijoittuvat nyt korkeampaan energiatehokkuusluokkaan kuin aiemmin.

Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2012 yhteensä 42 000 kWh sähköä. Lisäksi rakennuksen varaavassa tulisijassa on poltettu vuoden aikana noin kolme irtokuutiometriä koivupuupilkettä.

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

kokeilu vedellä  Tarkastettu, ettei läpivienneistä tule kosteusvaurioita rakenteisiin  Laitteen ja kauko-ohjaimen käyttöönotto-opastus  Laitteen toiminnan opastus lämmityslaitteena osana muuta lämmitysjärjestelmää  Toimintaolosuhteiden rajoitukset ________________________________________________  Automaattinen ulkoyksikön sulatustoiminto käyty läpi  Laite maadoitettu kunnolla (sähkön