Siirry sisältöön

117 hakutulosta

Järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, vesi) sekä rakenteiden teknisen ja toiminnallisen kuvauksen esitystapa on määrämuotoisiin lomakemalleihin pohjautuva. Energiakatselmusraportin rakenne RAPORTTIOSA LIITTEET 1. 1. 2. 3. 4. 5. 2 Yhteenveto Taulukko 1 Taulukko 2 Lämpö Sähkö Vesi Toimenpideehdotukset 2. 3. 4. 5.
Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.
60% 40 500 90 Fossiiliset Kaukolämpö Sähkö Kuva 6.
Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.
) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna
Voimalaitoksen energia-analyysin vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan auktorisoimat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt.
Aurinkosähköjärjestelmien sähkö- ja paloturvallisuusriskien minimoimiseksi on järjestelmän suunnittelu ja asennus toteutettava huolellisesti. Asioita, joita hyvässä suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon: Järjestelmän turvallinen käyttö varmistetaan noudattamalla aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen liittyviä sähkö- ja paloturvallisuusasetuksia ja -määräyksiä.
Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.
Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.
Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.