Kulutusseurantaa varten keittiöihin tarvitaan laite- tai laiteryhmäkohtaiset sähkö- ja vesimittarit. Asiantuntevasti tehty energiakatselmus paljastaa säästökohteet ja tarjoaa vinkit sekä sähkön-, lämmön- että vedenkulutuksen tehostamiseen.

Rakennuksen pääenergiamuodoksi valittiin kaukolämpö ja koulussa käytetään vihreää sähköä. Näiden lisäksi koulun katolle haluttiin aurinkopaneelit demonstraatiojärjestelmäksi, jotta itse rakennus toimisi myös oppimisympäristönä.

Suomen ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %). Energiatehokkuutta parantavat: työtilojen oikea suunnittelu työtapojen ja aikataulujen kehittäminen laitteiden tarkoituksenmukainen käyttö ja energianäkökulma ja elinkaarikustannukset laitehankintojen kriteerinä.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Maalämpö edullisin, sähkö- ja öljylämmityksellä kalleimmat energiakustannukset Vertailua helpottamaan Motivassa laskettiin lämmitysjärjestelmien kuluttaman energian vuosikustannukset kolmella eri hinta-arviolla. Laskelmat tehtiin sähköstä, fossiilisesta ja uusiutuvasta lämmitysöljystä, kaukolämmöstä ja pelletistä.

Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun Opiskelija Wiljami Huuhtanen, 18 vuotta, toinen opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka, ammattiopisto Keuda Wiljami Huuhtanen opiskelee kohta kolmatta vuotta Keudan Järvenpään kampuksella sähkö- ja automatiikkalinjalla. Opiskelupaikka löytyi vuonna 2021 yhteishaun kautta, jossa ala oli hänellä ykkösvaihtoehtona.

• mikä on markkinoilta saatavan sähkön hinta silloin kun aurinko paistaa?

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.