Aineistoa kerättiin hankkeessa sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö laadittiin hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.

Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Esimerkiksi toimiessaan ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) kanssa rinnakkain, öljylämmitys ohjataan käynnistymään automaattisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin IVLP:n hyötysuhde ja tehontuotto ovat heikompia ja sähkön pörssihinta on tavanomaista korkeammalla.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Energiainventaarion tulosten pohjalta yritys voi arvioida ovatko energia-asiat tarkastushetkellä kunnossa vai onko tarpeen tehdä tuotantolaitoksen kokonaisvaltainen energiakatselmus, jossa selvitetään lämmön-, sähkön-, polttoaineiden- ja vedenkulutus kattavasti sekä energiataloudellisesti kannattavat säästömahdollisuudet takaisinmaksuaikoineen.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.