Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Myös kulutuksen ajoitus hiljaisemmille vuorokauden tunneille ja viikonpäiville tasaa kulutuspiikkejä ja sähkön tehontarpeen huippuja. Yritysten kannattaa laatia toimintasuunnitelma, jossa on nopeat keinot energian säästämiseksi. Esimerkiksi Senaatti-konserni valmistee parhaillaan suunnitelmaa syksyllä ja talvella toteutettavista energiansäästötoimista.

Artikkelit 2020 3.12.2020 Energiamurrokseen vauhtia informaatio-ohjauksella Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kulutustieto auttavat kotitalouksia vähentämään sähkönkulutustaan etenkin talvikuukausina, jolloin sähköä kuluu eniten. Informaatio-ohjauksen vaikutuksia selvitettiin kolmivuotisessa kokeiluhankkeessa, jonka tulokset julkaistiin marraskuun alussa.

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla.

Samalla ne kilpailevat reaaliaikaisesti siitä, mikä luokka onnistuu tekemään eniten tehtäviä, joiden aiheena ovat sähkö, kierrätys, vesi, ruoka ja liikkuminen. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden luokkien kesken arvotaan palkintoja.