273 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Kaikki julkaisut » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Koti ja asuminen » Selvitykset ja tutkimukset » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.
Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.
Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.
rakennusten ja yhteisöjen edistämiseen tähtääviin kansallisiin aloitteisiin Älyverkkotyöryhmän ehdotukset tiekartalla • • • • Rakennussääntely edistämään kulutusjoustoa ja älykästä sähköautojen latausta 2020 Seuraavan sukupolven älymittarit kuormanohjaukseen 2020 Kiinteistön sisäiset, kiinteistörajat ylittävät tai hajautetut energiayhteisöt 2020-2022 Markkinaehtoiset kulutusjousto- ja sähkön
Kotiolli kertoi, että etenkin sähkölämmitteisten talojen energialuokat paranivat, kun sähkön energiamuotokerrointa alennettiin 1,7:stä 1,2:een vuonna 2017. Tämän jälkeen tehtyjen sähkölämmitteisten talojen energialuokat voivat olla yhtä luokkaa korkeampia, vaikka rakennuksilla ei olisi mitään eroa.
Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.
Omakäyttöjen jakaumat esitetään kokonaisuutena voimalaitoksen sankey‐diagrammissa (lämpö, polttoaineet ja sähkö).
Vastaavasti on arvioitu eri skenaarioiden vaikutuksia sähkön kokonaiskysyntään ja tätä kautta sähkön tuotantoon Suomessa.
Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.