Siirry sisältöön

94 hakutulosta

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.
• Säästötakuu: Lämpö 966 MWh/a, Sähkö -62 MWh/a • Monitoimitalo Nordsjö-Rastis 0,1 M€ • Isojen IV-koneiden puhaltimien uusinta (EC), käytävätilojen valaistuksen uusinta, automaatiojärjestelmän uusinta kokonaisuudessaan kenttälaitteineen, etävalvonta • Säästötakuu: Lämpö 120 MWh/a, Sähkö 57 MWH/a 5 ESCO hankinta 2022 - ESCO hankinta juuri päättynyt, tarjousten arviointi käynnissä -
Esim. sähköllä tehty höyry on tässä päästötön vaihtoehto, mikäli hiilineutraalin sähkön hinta pysyy kohtuullisena. Ladattava lämpöakkuteknologia helpottaa sähkökustannusten optimointia 12 Tutkitut teollisuuskohteet Kenttäselvitykset 1. Boliden Kokkola 2. Boliden Kevitsa 3. Rudus Tuusula 4. Rudus Vanttila 5. Orion Espoo Kirjoituspöytäselvitykset 1. Umicore Kokkola 2.
tuonti - - - Sähkön vienti - - - Kuntakatselmuksen raportointi taulukko Kuntataulu Taulukko 2.
Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.
Mitoitusta voi opiskella myös aihetta käsittelevistä tietokirjoista, esimerkiksi ”Mökille sähköt auringosta & tuulesta”.
Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.
Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.
Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.