194 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Kaikki julkaisut » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Koti ja asuminen » Selvitykset ja tutkimukset » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.
Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.
Kyllä
Ei
Kylmäsäilytyslaitteet kuluttavat n. 13 % kotitalouksien sähköstä. Niiden osuus on pienentynyt, koska energiamerkinnät ohjaavat hankkimaan vähän kuluttavia laitteita. Käytätkö hämäräkytkintä, liiketunnistinta tai ajastinta ohjaamaan pihavalojen palamista vain tarpeelliseksi ajaksi?
Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.
Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.
Alustavien mittaustulosten mukaan termostaattien uusimisella Kohde • Kylpyhuone • Rakennusvuosi: 1973 • Lämmitystapa: betoniin upotettu suora jatkuvatoiminen lattialämmitys sähköllä • Lattiamateriaali: laatta saavutetaan parhaimmillaan jopa 40 prosentin ja noin 1000 kWh/a säästö pesutilojen lämmitysenergian kulutuksessa.
Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien
Katolle tulee tehdä varaus sähköä tuottavia aurinkopaneeleja varten ja kiinteistön teknisestä tilasta katolle tulee tehdä riittävä tilavaraus sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden tai niiden asennusputkien sijoittamista varten. Kyseiseen sähkökeskukseen tulee varata tila paneelien kytkentää varten.
SSAB Hämeenlinna 3 Boliden Kevitsa 4 Tausta ja tavoite Kuvaus nykytilasta • • • Tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivinen, etenkin sähköä kuluu tuotannossa huomattavan paljon.