Järjestelmä hyödyntää useita energianlähteitä: rakennuksen hukkalämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa. Lisäenergiaa saadaan kaukolämmöstä tai bioöljystä. Hukkalämpöjä varastoidaan kallioon talvikautta varten.

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Verkkokoulutuksen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi saavuttaa myös terveydelle haitallisten lähipäästöjen, kuten hiukkasten, hiilimonoksidin ja typpidioksidin sekä melun vähentymistä.

Informaatio-ohjauksen eli tuuppauksen vaikutuksia selvitettiin satunnaiskokeilussa, jossa tutkittiin kahden erilaisen ohjauskeinon – energianeuvontaa sisältävien uutiskirjeiden sekä sosiaalisena normina toimivan kulutuksen vertailutyökalun – vaikutuksia kotitalouksien sähkön käyttöön.

“Ilmanvaihtoon liittyvät energiatehokkuustoimet säästävät sekä lämpöä että sähköä, siksi ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Ohjelmalla on merkittävä osuus edistyksellisten biopolttoaineiden sekä sähkö- ja hybridiautoihin liittyvän teknologian kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (€) helmikuussa 2021: Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 € Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 € Kaukolämpö, 10 %, 8 114 € Sähkö, 2 %, 5 117 € Muu, esimerkiksi hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 € Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Tukien ja kannusteiden avulla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön ja biopolttoaineisiin, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Talo lämpiää sähköllä: sähköpatterit ovat käytössä alakerrassa sekä yläkerran työ- ja makuuhuoneyhdistelmässä. Kuisti ja yläkertaan johtavat portaat ovat lämmittämätöntä tilaa. Talon pieni kellari toimii teknisenä tilana, jossa on lämminvesivaraaja sekä lähdekaivon pumppu. Ilmanvaihto on rakennusajan tavan mukaan painovoimainen. Kuva 4.

Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.