Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.

Maalämpöinvestointi on kalliimpi kuin kattilainvestoinnit, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat. Kannattaakin siis miettiä, miten paljon on valmis tekemään lämmityksen eteen töitä ja onko kiinteistössä tilaa säilyttää polttoainetta.

Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy ja Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy) ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy, Glen Dimplex Nordic Oy, Scanoffice Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Miten lämmin käyttövesi kannattaa tuottaa, sähköllä erikseen vai lämmityksen yhteydessä? Vastaus: Lämmitysjärjestelmien kannattavuutta voi vertailla oheisella laskurilla: Pientalon lämmitystapojen vertailulaskuri Laskurissa kannattaa kokeilla erilaisia skenaarioita erilaisella kuoletusajalla, korkokannalla ja energianhinnan muutosprosenteilla.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.

Hankkeessa kerätään tiedot nykyisistä vedyn, biokaasun ja sähkön jakeluverkoista sekä kootaan maakuntien toimijoiden vaatimukset jakeluverkoille laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi raskaassa liikenteessä. Hankkeessa yhteensovitetaan mm. maankäytöllisiä haasteita ja luvituksen sujuvoittamista uusien lataus- ja jakeluasemien rakentamiseksi.

Lämmöntuottotavat Asuinrakennuksia voidaan lämmittää muun muassa kaukolämmöllä, lämpöpumpuilla, öljyllä tai sähköllä. Tyypillisesti laitteistojen oikean toiminnan seuranta ja huolto on ulkoistettu huoltoyhtiölle tai muulle ulkopuoliselle asiantuntijalle.

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.