Siirry sisältöön

156 hakutulosta

Verkkoon liitettävän järjestelmän tuottama sähkö voidaan syöttää kiinteistön omaan käyttöön ja edelleen sähköverkkoon. Aurinkosähköpaneelit asennetaan tavallisesti rakennuksen katolle tai julkisivuun. Muut järjestelmään kuuluvat sähkölaitteet sijoitetaan useimmiten kiinteistön sisätiloihin.
Myös bioperäisten jätteiden poltossa tai jätteiden ja jäteveden käsittelyn yhteydessä voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai biokaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista.
Itsenäisissä, verkosta irrallaan olevissa kohteissa järjestelmään liitetään usein varavoima-aggregaatti, joka käynnistyy tai käynnistetään silloin, kun sähköä tarvitaan mutta aurinko ei paista.
Heli Virkki , Gasgrid Finland Oy Seuraava askel yritysten energiataloudessa: Älykäs sähkön varastointi Olli Nuutila , Cactos Oy Energiatehokkuuden näkymät tulevaisuudessa Juhani Tirkkonen , työ- ja elinkeinoministeriö Katsaus sähkömarkkinoihin ja sähkön hinnan kehitysnäkymät Juha Teirilä , Energiavirasto Vuoden Energianerokas kilpailun voittaja Simo Nurmi ja Tiina Sekki , Energiavirasto
Auton moottorilla tuotettu sähkö on kallista Kaikki auton sähkö tehdään polttoaineella, ja jokainen bensiinimoottorisen auton laturin tuottama kilowattitunti kuluttaa noin 0,65 litraa polttoainetta.
Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa: Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2000 tämä osuus oli 34 %. Vuonna 2022 uusiutuvan osuus Suomen sähköntuotannosta oli jo yli puolet (54 %). Suhteellisesti siis uusiutuvan energian osuus kasvoi 60 % vuosien 2000–2022 välillä.
Ostosähköä tarvitaan 26 kWh/brm 2 ja lisäksi aurinkopaneeleilla tuotetaan omaa sähköä 0,4 kWh/brm 2 . Palvelutalon käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon.
) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna
Suomen omavaraisuusaste sähkön osalta kasvoi merkittävästi vuonna 2023, sähkön nettotuonnin vähentyessä murto-osaan edellisvuodesta. Kotimaisesta sähkön tuotannosta ydinvoiman, tuulivoiman ja vesivoiman määrät kasvoivat eniten. Fossiilisia polttoaineita kulutettiin vuodentakaista vähemmän, mikä näkyi myös hiilidioksidipäästöjen laskuna.
MOTIVA-ENERGIAKATSELMUSRAPORTTI Asuinkerrostalon energiakatselmus Esipuhe Sisällysluettelo Esipuhe 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 1.1 Kohteen perustiedot 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 1. 3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 2 Lämpö 2.1 Lämmitys 2.2 Ilmanvaihto 2.3 Rakenteet 3 Sähkö 4 Vesi 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kiinteistön