Omakäyttöjen jakaumat  esitetään  kokonaisuutena  voimalaitoksen  sankey‐diagrammissa  (lämpö,  polttoaineet  ja  sähkö). 

Kotiolli kertoi, että etenkin sähkölämmitteisten talojen energialuokat paranivat, kun sähkön energiamuotokerrointa alennettiin 1,7:stä 1,2:een vuonna 2017. Tämän jälkeen tehtyjen sähkölämmitteisten talojen energialuokat voivat olla yhtä luokkaa korkeampia, vaikka rakennuksilla ei olisi mitään eroa.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

rakennusten ja yhteisöjen edistämiseen tähtääviin kansallisiin aloitteisiin Älyverkkotyöryhmän ehdotukset tiekartalla • • • • Rakennussääntely edistämään kulutusjoustoa ja älykästä sähköautojen latausta 2020 Seuraavan sukupolven älymittarit kuormanohjaukseen 2020 Kiinteistön sisäiset, kiinteistörajat ylittävät tai hajautetut energiayhteisöt 2020-2022 Markkinaehtoiset kulutusjousto- ja sähkön

Vastaavasti on arvioitu eri skenaarioiden vaikutuksia sähkön kokonaiskysyntään ja tätä kautta sähkön tuotantoon Suomessa.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

(ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä 9 Energiaostot 2015-2022 (M€/vuosi), kunnat ja kuntayhtymät 27.9.2023 Sähkö ja kaasu 2022