Kuva: iStockphoto Energiatehokkuuspalvelut kilpailutettiin sähkön hankinnan rinnalla Hansel kilpailutti vuonna 2010 sähkönhankintapalvelut, sähkön tuotannon ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut valtionhallinnon organisaatioille. Valtionhallinnon ostamasta sähköstä pitäisi vuonna 2010 vähintään 30 prosenttia ja vuonna 2015 vähin­ tään 60 prosenttia olla uusiutuvaa sähköä.

Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

Tekniikan ja sähkön hinnoittelumallin muuttumisen myötä myös kuluttajat voivat aktiivisesti osallistua sähköjärjestelmän säätämiseen esimerkiksi varastoimalla sähköä sähköautonsa akkuun silloin, kun sähkön hinta on matala tai rajoittamalla kulutustaan silloin, kun sähkön hinta on korkeampi.

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

Energiatehokkuus ja kulutusjousto auttavat siirtymään puhtaampaan sähköntuotantoon Yhä suurempi osa käyttämästämme sähköstä tuotetaan sääriippuvaisilla energialähteillä – tuulella ja auringolla. Sujuva siirtymä edellyttää, että sähkön käyttöä kotona ohjataan enenevässä määrin niihin ajankohtiin, jolloin sähköä on saatavilla runsaasti ja edulliseen hintaan.

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Mitatut sähkön kulutukset vuosilta 2004 – 2006. 2004 2005 2006 Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön koden sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskuluMWh tus, MWh MWh tus, MWh MWh tus, MWh Tammikuu 118,0 656,9 179,3 718,6 117,3 661,7 Helmikuu 155,3 646,5 155,8 688,4 139,8 653,1 Maaliskuu 242,0 729,8 123,4 700,0 210,1 802,3 Huhtikuu 128,1