Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.

Siten myös kahden muun sektorin osuus on keskimääräistä suurempi. 3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase on esitetty liitteessä 3. Vantaa on sähkön nettotuoja, sähkön nettotuonti oli vuonna 2017 1411 GWh. 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Lämpöverkot Kaukolämpöverkon rakentaminen Vantaalla alkoi vuonna 1968 ja ensimmäinen asiakas liitettiin kaukolämpöön vuonna 1969.

Sähkösarakkeeseen on ilmeisesti tarkoitus laittaa ainoastaan laitesähkö, ei lämmitykseen käytettyä sähköä. Vastaus: Kyllä, vain laitesähkö. Lämmityksen käytetty sähkö esimerkiksi ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterissa on lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Ostoenergiassa se kuuluu sähköenergiaan.”

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä.

Kesäaikaista kulutusta kasvattavat muun muassa suuri sähköllä lämmitettävän käyttöveden kulutus, jäähdytysratkaisut ja sähköauton lataaminen päiväaikaan.

Myös kiinnostus sähköautoiluun on selvästi kasvanut edellisistä vuosista ja entistä useammalla on jo sähkö- tai hybridiauto käytössä. Kotona ladattavan sähkö- tai hybridiauton omisti vastaajista 8 prosenttia. ”Muutostrendi aiempiin tuloksiin viiden viime vuoden aikana on selvä.

Jos laite on päällä 24h/vrk, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,1 kWh ja käyttökulut ovat noin 20 senttiä*. Lattiatuuletin: Lattialle sijoitettavien tuuletinten teho on yleensä 50–70 W. Jos laite on päällä 24h/vrk, kuluu sähköä vuorokaudessa noin 1,7 kWh ja käyttökulut ovat noin 25 senttiä*.

Yksittäinen kodinkone voi ohjata toimintaansa energianhinnan perusteella, ja vettä käyttävät laitteet pystyvät optimoimaan sähkön- ja vedenkulutuksen veden lämpötilan tai pörssisähkön hinnan perusteella. Myös viihde-elektroniikan laitteita voidaan ohjata vastaavin keinoin.