Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Ratkaisuja haetaan ajoittaiseen sähkön riittävyyteen ja kustannusten pienentämiseen sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Energiakatselmukset on hyväksi koettu keino vastata moniin tämän ajan haasteisiin.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kuuluu pakollisina ammattiaineina sähkö- ja automaatioalalla toimiminen sekä pien- ja pienoisjännitesähköasennukset.

Lisää uusiutuvaa energiaa kiinteistöihin Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan Lohjan kaupungin rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä. Kuntakatselmoinnissa kartoitettiin merkittävimpiä uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä.

Hallitus valmistelee kiireellisesti myös joustoon ja säästöön kannustavan sähkön hintakaton alkuvuonna 2023. Hallitus valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan muun muassa kohonneita sähkökustannuksia. Koolle kutsutaan keskustelu sidosryhmien kanssa erityisesti pk-yritysten tukemisen selvittämiseksi. Palaa otsikoihin

Harjoitustyössä perehdytään energian ja erityisesti sähkön käyttöön todellisten kotitalouskohteiden kautta, jotka tarjoavat myös ihan arjen asumisessa tarvittavaa tietoa, kuten millainen energiankäyttäjä minä/kotini on nyt?

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.