hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Yksi mahdollinen tapa sähkölämmityksen kannattavuuden parantamiseen on pörssisähkön hyödyntäminen siten, että varaajaa ladataan silloin kun sähkön hinta on vuorokauden sisällä halvinta ja pidetään muina aikoina pois päältä.

Automaatiolla voidaan myös esimerkiksi painottaa lämmitystä edullisempien sähkön tuntihintojen aikaan. Tällöin puhutaan kulutusjoustosta. Lisätietoja: Sähkön kulutusjousto Älytermostaateilla säästömahdollisuuksia Älytermostaatteja on saatavilla niin huonekohtaiseen sähkölämmitykseen kuin vesikiertoiseen lämmitykseen.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Muista kulutusjousto ja lue miksi se kannattaa Ilahduta jouluna koko perhe älykkäällä sähköjärjestelmällä tai uusiutuvalla vihreällä sähköllä. Paista jouluruuat ja leivonnaiset kerralla. Uunin uudelleen lämmitykseen kuluu enemmän energiaa, kuin lämpimänä pitämiseen. Hyödynnä puolivalmiita juuressoseita, jolloin säästät sähkön lisäksi myös omaa energiaa.

Alkuperätakuulla varmennettua sähköä on aina myynnissä vain todellisen tuotantomäärän verran. Alkuperätakuujärjestelmä on eurooppalainen järjestelmä, jota viranomaiset valvovat. Suomessa järjestelmää valvoo Energiavirasto.

HELEN OY Helen Oy toimittaa sähköä lähes 400 000 asiakkaalle eri puolilla Suomea. Liiketoiminta koostuu pääasiassa sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen myynnistä, omasta tuotannosta sekä energian jakelusta. Helenin toimittamalla kaukolämmöllä katetaan yli 90 prosenttia koko Helsingin lämmitystarpeesta. Valtaosa Helsinkiläisistä asuu kaukolämmitetyssä kodissa.

% LVI-järjestelmät 20 % 55 % Kompressorit Kylmäjärjestelmät 50 % 25 % Kalusteiden puhaltimet ja valaistus 10 % Lauhduttimet 10 % Sulatus ja muut lämmitykset Kylmäntuotanto nielee sähköä Kylmäjärjestelmät ovat päivittäistavarakauppojen suurin sähkösyöppö ja huomattava vuosittainen kustannuserä.

Sähköinen ja vesikiertoinen lattialämmitys Sähköistä lattialämmitystä säädetään erityisesti pesutiloissa usein yhdistelmätermostaatilla, joka mittaa lattian lämpötilaa ja huonelämpötilaa. Vesikiertoista lattialämmitystä säädetään pääasiassa muuttamalla lämmitysveden lämpötilaa ulkolämpötilan perusteella.