Järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, vesi) sekä rakenteiden teknisen ja toiminnallisen kuvauksen esitystapa on määrämuotoisiin lomakemalleihin pohjautuva. Energiakatselmusraportin rakenne RAPORTTIOSA LIITTEET 1. 1. 2. 3. 4. 5. 2 Yhteenveto Taulukko 1 Taulukko 2 Lämpö Sähkö Vesi Toimenpideehdotukset 2. 3. 4. 5.

Järjestelmä kytkettiin sähköverkkoon syyskuussa 2013, jolloin se oli Suur-Savon Sähkön jakeluverkkoalueella ensimmäinen aurinkosähköjärjestelmä, joka myy ylijäämäsähköä sähköyhtiölle. Paneelit on asennettu maahan kahteen ryhmään niin, että puolet on suunnattu etelään ja puolet länteen.

Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.

Mitoitusta voi opiskella myös aihetta käsittelevistä tietokirjoista, esimerkiksi ”Mökille sähköt auringosta & tuulesta”.

Ostosähköä tarvitaan 26 kWh/brm 2 ja lisäksi aurinkopaneeleilla tuotetaan omaa sähköä 0,4 kWh/brm 2 . Palvelutalon käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.

20.12.2022 9.00 Moilas Oy: Energiakatselmus auttaa pitämään energiakulut kurissa Moilas Oy:n leipomoissa energiakatselmuksessa löydettiin lukuisia tapoja säästää sähköä. Se antaa hyvää pohjaa energiatehokkuutta parantaville investoinneille myös pitkällä tähtäyksellä.

Erityisen suuri tarve on sähkön säästötoimille ja kulutuksen ajoittamiselle hiljaisemmille vuorokauden tunneille, jotta kulutuspiikkejä ja sähkön tehontarpeen huippuja saadaan tasoitettua. Energian tehokas käyttö on monella tapaa vastuullista.

Sähkön käyttöä halutaan tehostaa Tuukkanen kertoo, että myös kaukolämpöä koskeva syväselvitys oli onnistunut, vaikka se ei johtanut suoriin toimenpiteisiin. Se osoitti, että keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi kannattaa etsiä toisaalta. – Haluamme nyt tehostaa erityisesti sähkön käyttöä. Kartoitamme esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa Vuosaareen aurinkovoimala.

Suomen omavaraisuusaste sähkön osalta kasvoi merkittävästi vuonna 2023, sähkön nettotuonnin vähentyessä murto-osaan edellisvuodesta. Kotimaisesta sähkön tuotannosta ydinvoiman, tuulivoiman ja vesivoiman määrät kasvoivat eniten. Fossiilisia polttoaineita kulutettiin vuodentakaista vähemmän, mikä näkyi myös hiilidioksidipäästöjen laskuna.