Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.

Heli Virkki , Gasgrid Finland Oy Seuraava askel yritysten energiataloudessa: Älykäs sähkön varastointi Olli Nuutila , Cactos Oy Energiatehokkuuden näkymät tulevaisuudessa Juhani Tirkkonen , työ- ja elinkeinoministeriö Katsaus sähkömarkkinoihin ja sähkön hinnan kehitysnäkymät Juha Teirilä , Energiavirasto Vuoden Energianerokas kilpailun voittaja Simo Nurmi ja Tiina Sekki , Energiavirasto

Alan terveiset Toimitusjohtaja Kai Puustinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry: Ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat yhteiskuntaa ja sähköalaa paljon, kun hiilineutraali uusiutuva sähkö korvaa vanhat tuotantotavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön asentamiseen ja huoltoon tarvitaan paljon lisää osaavia ammattilaisia.

Ympäristöä säästävää valmistusprosessia voi vaatia vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi uusiutuvan energian tai sähkön hankinnassa.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Luonnoksen mukaan hiilen käyttö sähkön- tai lämmöntuotannon polttoaineena olisi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty 1.5.2029 alkaen. Lakimuutoksen tavoitteena on myös välillisesti edistää energiajärjestelmän vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Aiemmin Vantaan Variassa suoritettu sähkö- ja automaatioasentajan tutkinto ja ala eivät ensimmäisenä houkutelleet, koska tuntui, ettei koulunpenkillä haettu koulutus tuntunut omalta. Maalämpöhuoltokeskus etsi TE-toimiston kautta oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneita nuoria, ja toimisto vinkkasi paikalle Aten.

Opiskelija Dias Valiak, 36 vuotta, kolmas opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka Dias Valiak muutti neljä vuotta sitten Suomeen ja opiskelee Stadin AO:ssa sähköasentajaksi. Ala valikoitui sen perusteella, että hänellä on aiempaa kokemusta radiomoduuleista ja työ on samantyyppistä.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot. Lue lisää