Siirry sisältöön

68 hakutulosta

Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.
Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen . Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Vuosi Vedenkulutus 2016 5 172 m 3 2017 4 728 m 3 2018 4 251 m 3 2019 4 329 m 3 ”Meillä on tällä hetkellä käytössä energiankulutuksen seurannassa reaaliaikainen Enerkey-järjestelmä, jolla seurataan veden-, sähkön- ja lämmönkulutuksia erikseen sekä kokonaisenergiankulutusta yhteensä.
Tästä saadaan 700 GWh sähköä ja 3 000 GWh lämpöä, mikä on seitsemän prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suomen laitokset ovat suhteellisen uusia, ja niiden kapasiteetti yhdyskuntajätteen polttamiseen alkaa olla täynnä.
Ministerit kuulevat myös komissiolta päivityksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) tilanteesta ja sähkön kapasiteettimekanismien toimeenpanoprosessista. Neuvoston puheenjohtajana 1.7.2024 aloittava Unkari esittelee kuuden kuukauden mittaisen PJ-kautensa ohjelmaa.
Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.
Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.
Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.
Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .