Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Verkkokoulutuksen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi saavuttaa myös terveydelle haitallisten lähipäästöjen, kuten hiukkasten, hiilimonoksidin ja typpidioksidin sekä melun vähentymistä.

Informaatio-ohjauksen eli tuuppauksen vaikutuksia selvitettiin satunnaiskokeilussa, jossa tutkittiin kahden erilaisen ohjauskeinon – energianeuvontaa sisältävien uutiskirjeiden sekä sosiaalisena normina toimivan kulutuksen vertailutyökalun – vaikutuksia kotitalouksien sähkön käyttöön.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (€) helmikuussa 2021: Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 € Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 € Kaukolämpö, 10 %, 8 114 € Sähkö, 2 %, 5 117 € Muu, esimerkiksi hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 € Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.