Suomen sähköntuotanto koostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, lauhdevoimasta, tuulivoimasta ja toistaiseksi vähäisestä määrästä aurinkovoimaa. Myös sähkön tuonti on merkittävässä osassa sähkön tarjontaa. Sähkön tuonti on kattanut viime vuosina 20-25% sähkön kokonaiskysynnästä, joka vuonna 2017 oli 85,4 TWh (Energiateollisuus, 2018).

Tekniikan ja sähkön hinnoittelumallin muuttumisen myötä myös kuluttajat voivat aktiivisesti osallistua sähköjärjestelmän säätämiseen esimerkiksi varastoimalla sähköä sähköautonsa akkuun silloin, kun sähkön hinta on matala tai rajoittamalla kulutustaan silloin, kun sähkön hinta on korkeampi.

Sähkön kulutusjoustosta tietoa kuluttajille ja taloyhtiöille Motiva on koonnut tietopaketin ja julkaissut kuusi videoanimaatiota sähkön kulutusjoustosta kuluttajille ja taloyhtiöille.

Sähköntuotanto ja -kulutus Tässä kohdassa esitetään sähkön tuotannon kokonaismäärä, käytetyt polttoaine-energiat sekä sähkön kulutus. Lisäksi esitetään sähkön energiatase. 3.2.1.

Kiinteistöjen palo- ja rikosturvallisuuden on toimittava, vaikka sähköt olisivat poikki. Kriittisissä tiloissa, kuten sairaaloissa, myös muita toimintoja pitää taata. Järjestelmien toiminta varmistetaan esimerkiksi akuilla, UPS-laitteistoilla tai varavoimageneraattoreilla", toteaa kehityspäällikkö Riikka Liedes Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

Energiatehokkuus ja kulutusjousto auttavat siirtymään puhtaampaan sähköntuotantoon Yhä suurempi osa käyttämästämme sähköstä tuotetaan sääriippuvaisilla energialähteillä – tuulella ja auringolla. Sujuva siirtymä edellyttää, että sähkön käyttöä kotona ohjataan enenevässä määrin niihin ajankohtiin, jolloin sähköä on saatavilla runsaasti ja edulliseen hintaan.

Sähkön arvonlisäveron alennus koskisi kaikkia Sähkönhinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan sähkövähennyksen ja sähkötuen lisäksi myös alentamalla sähkön arvonlisäverokantaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Arvonlisäverokannan alentaminen koskisi vain sähkön myyntiä. Arvonlisävero alennettaisiin 1.12.2022-30.4.2023.

Tämä vapaaehtoinen menettely on hyvä lisä keinovalikoimaan, joka osaltaan ehkäisee sähköpulan syntymistä Suomeen”, kiittelee elinkeinoministeri Mika Lintilä . ”Sähkön käyttäjien aktiivisella kulutusjoustolla voidaan pienentää kulutuspiikkejä ja laskea korkeimpia sähkön hintoja.

Lukema ei ole lämpötilakorjattu: marraskuun sähkön kulutuksella painotettu keskilämpötila vastaa viime vuoden marraskuun toteumaa.

Päästöttömän sähkön valinnalla Tampere-talo jättää synnyttämättä noin 430 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tampereen sähkölaitoksen toimittaman sähkön keskimääräinen CO 2 -kerroin oli 139,40 kg/MWh. Tällä luvulla laskettuna päästöttömän sähkön hankinnalla vältettiin 277 tonnia CO 2 -päästöjä.