Ministerit kuulevat myös komissiolta päivityksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) tilanteesta ja sähkön kapasiteettimekanismien toimeenpanoprosessista. Neuvoston puheenjohtajana 1.7.2024 aloittava Unkari esittelee kuuden kuukauden mittaisen PJ-kautensa ohjelmaa.

Lisäksi sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemista koskevia edellytyksiä lisättäisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti. Myös hyväksyttävien kustannusten määräytymistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Energiatukiasetuksen muutosesitys on lausunnolla 2.10.2023 saakka. Sen jälkeen esitys viimeistellään saadun palautteen perusteella.

Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin. Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti, siten että raportointivelvoitteet käynnistyvät jo lokakuussa 2024.

ja rakennuttajat Rakli ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto Isännöintiliitto Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat: Bioenergia ry Energiateollisuus Lämmitysenergia Yhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto Sisäilmayhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Sähkö

Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Tarpeettoman energiankäytön karsiminen ja kulutuksen ajoitus loiventavat myös sähkön hintavaihteluita. Mitkä energiatehokkuussopimukset? Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.

Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.