Jos kerrostalossa on käytössä useita lämmitysmuotoja tai lämpöä varastoidaan, sähkön tuntihintojen vaihtelu tuo paljon mahdollisuuksia kulutusjoustoon. Kalliiden tuntien aikana voidaan käyttää lämmitysmuotoa, joka kuluttaa vain vähän sähköä, tai jopa lyhytaikaisesti alentaa lämmitysveden lämpötilaa. Halpojen tuntien aikana vaihtoehtona on sähkön varastointi lämpönä.

Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä Syöttötariffijärjestelmän tarkoitus on taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. Takuuhintajärjestelmä on yksi valtion ohjauskeinoista, joilla se voi vaikuttaa sähkön tuotantorakenteeseen. Sillä pyritään useimmiten lisäämään uusiutuvien tai kotimaisten energialähteiden käyttöä.

Sähköauton käytön päästöt Sähköauto vaatii sähkön tuotantoa, joten auton käytöstä tulevat päästöt riippuvat sähkön tuotantotavasta. Jokaisella maalla on omanlaisensa sähköntuotanto ja usein maat myös käyvät kauppaa sähköllä keskenään siirtoyhteyksien avulla. Tämän vuoksi ladattavan auton käytöstä aiheutuvien päästöjen laskenta ei ole suoraviivaista.

Aurinkolämpökeräinten taloudellinen kannattavuus vaikuttaa melko heikolta, mutta riippuu voimakkaasti sähkön hinnan kehityksestä.

Sivuilla on kuvattu myös sitä miten auringonsäteily muutetaan sähköksi ja millä tavoilla aurinkopaneeleissa tehtyä sähköä voidaan hyödyntää. Kuva. Viikin ympäristötalon aurinkopaneeliseinää. Kuva. Pekka Hänninen Osion artikkelit: Auringonsäteilyn määrä Suomessa Auringosta sähköä

Aurinkokenno: Laite, joka muuttaa auringonsäteilyä sähköksi (tasavirraksi) valosähköisen ilmiön avulla. Aurinkopaneeli: Useista sarjaan ja rinnan kytketyistä aurinkokennoista koostuva sähköntuotantolaite, johon kuuluu kennojen lisäksi kehikko, taustatuki, johdotukset, kytkentärasia ja pintalasi. Aurinkosähkö: Auringonsäteilystä jollakin tekniikalla tuotettu sähkö.

Sähkön osuus lisääntyy kaupunkiajossa, jossa jarrutusenergiaa voidaan kierrättää. Sarjahybridissä sähkömoottorilla hoidetaan auton vetävän akselin pyörittäminen, ja polttomoottori on valjastettu kokonaan sähkön tuottamiseen. Sarjahybridissä polttomoottorin sijoittaminen on vapaampaa, sillä sen ei tarvitse olla mekaanisesti yhteydessä vetäviin pyöriin.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat, varastointi kulutusjoustolla ja energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla sekä muut sähköistymisen ratkaisut, jotka edistävät energiatehokkuutta.

Laskennan lähtötietoja: LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033-2037 2038-2042 2043-2050 Sähkön hinta (eur/MWh) 300 300 200 150 155 159 164 169 174 179 184 214 248 314 Sähkön perusmaksu (eur) 936 936 1,519 1,565 1,612 1,660 1,710 1,761 1,814 1,868 1,924 2,231 2,586 3,276 Sähkön tehotariffi (eur) 0 Lämmön energiahinta (eur/MWh) 85 85 88 90 93 96 99 101 105

Sähkö – marginaaliperusteinen päästökerroin Arvioitaessa energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin voidaan sähkölle käyttää Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan CO 2 -päästökertoimen rinnalla myös marginaaliperusteista päästökerrointa. Sähkön marginaaliperusteista kerrointa käytetään lähinnä Suomen kansainvälisissä raportoinneissa.