Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.

Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Sähkölämmitysjärjestelmissä sähkö muutetaan lämpöenergiaksi lämmityslaitteen sähkövastuksissa. Lämmön varastointi Lämpöä varastoidaan joko kustannussyiden takia tai sen vuoksi, että lämmöntuoton teho ja tarvittava teho vaihtelevat. Lämpöä varastoidaan useimmiten lämpimään veteen lämmitysvaraajassa tai talon rakenteisiin, yleensä betonilaattaan.

Energiakatselmukseen sisältyy aina koko kohteen lämmön, sähkön ja veden säästömahdollisuuksien sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien selvitys. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein; ensimmäisen kerran tämä piti tehdä 5.12.2015 mennessä.

Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).

Muiden rakennusten lämmöntuoton hyötysuhteiden ja apulaitteiden sähkön ominaiskulutuksen ohjearvoja.

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.