Valaistuksessa olemme jatkossa siirtymässä sähköä säästäviin ja kestäviin LED-valoihin. Niiden yleistymistä on toistaiseksi hidastanut ravintolakäyttöön sopivien valosävyjen niukka saatavuus. LED-lamppujen kehitys on parhaillaan niin nopeaa, että pystymme hyödyntämään niitä jatkossa.

Kaikki jätelamput, -valaisimet ja -säätimet on eriteltävä ja lähetettävä hyödynnettäväksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin mukaisesti. kunnostetun valaistusjärjestelmän asennustöiden aikana syntyvän jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.

Koodi Kohteita Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) (kpl) % Lämpö Säästöpotentiaali Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 101 7,0 % 20 % 6% 6% 11 % 12 Majoitusliikerakennukset 31 2,1 % 25 % 8% 6% 16 % 13 Asuntolarakennukset 9 0,6 % 12 % 5% 3% 12 % 14 Ravintolat yms. 9 0,6 % 32 % 22 % 3% 20 % C Yhteensä 150 10 % 21 % 7% 6% 12 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset

Ohjelmalla on merkittävä osuus edistyksellisten biopolttoaineiden sekä sähkö- ja hybridiautoihin liittyvän teknologian kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa.

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanos 5 Kulutus tai teho (kW) kappaletta kohden yksikkö Vuosittainen käyttö yksikkö Kustannus yksikköä kohden kappaletta kohden EUR/yksikkö Yhteenlaskettu käyttökustannus, tuotantopanos 5 (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Yhteenlasketut käyttökustannukset (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanoksia voivat olla polttoaineet, sähkö

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto