Suomessa kaukolämpöverkko tarjoaa alustan hukkalämpöjen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja mahdollistaa lämpöakkujen lataamisen sähköllä kysyntäjoustotilanteissa. Kaukolämpöverkko on tärkeässä roolissa sektori-integraatiossa teollisuuden sekä energiantuottajien ja -jakelijoiden välillä.

Aikaisemmin vesivoimalla tuotettiin usein käyttövoimaa suoraan jollekin työkoneelle, esimerkiksi myllylle tai sahalle, mutta nykyisin vesivoimalaitokset tuottavat yleensä sähköä.

Tärkeimmät aihealueet ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Hankekonsulttina toimii A-insinöörit.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Katselmoijalle kohde on haastava, sillä isossa sairaalassa on runsaasti lämpöä, kaukokylmää, sähköä, höyryä ja paineilmaa kuluttavia kohteita. – Sairaalarakennuksessa on esimerkiksi toista sataa ilmanvaihtokonetta ja kolme rinnakkaista sähköjärjestelmää eli normaali, varmennettu ja katkeamaton sähköverkko.

Sähköä tuodaan parhaillaan kaikkien siirtoyhteyksin kautta kattamaan lisääntynyttä kulutusta. Tyypillisesti edullisinta sähkö on myöhään illalla, öisin ja viikonloppuisin.

Tavanomainen aurinkosähköjärjestelmä sähköverkkoon kytketyn asunnon yhteydessä ei kuitenkaan tuota sähköä sähkökatkon aikana vaan sähkökatkon aikana toimiminen vaatii erityisjärjestelyjä jo laitteistohankinnan ja sen asennuksen yhteydessä.

Nimellistehon ylittäessä 100 kVA, mutta vuosituotannon jäädessä alle 800 000 kWh on rekisteröidyttävä sähkön pientuottajaksi ja annettava koko vuodelta yksi veroilmoitus tuotetusta sähkön määrästä.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Kuitenkin kulutustieto – sähkönkäytön ajoittuminen ja määrä – ovat keskeisiä lähtötietoja, kun sähköä halutaan käyttää säästävästi ja ympäristöystävällisesti. Wattimaisteri-peli tarjoaa rautaisannoksen energiatietoa, opastaa selkeillä animaatioilla online-palvelun käyttöön, alkuperätakuulla varmennetun sähkön ja kulutusjouston maailmaan.