Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi.

Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.

Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.

Sähkösarakkeeseen on ilmeisesti tarkoitus laittaa ainoastaan laitesähkö, ei lämmitykseen käytettyä sähköä. Vastaus: Kyllä, vain laitesähkö. Lämmityksen käytetty sähkö esimerkiksi ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterissa on lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Ostoenergiassa se kuuluu sähköenergiaan.”

Siten myös kahden muun sektorin osuus on keskimääräistä suurempi. 3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase on esitetty liitteessä 3. Vantaa on sähkön nettotuoja, sähkön nettotuonti oli vuonna 2017 1411 GWh. 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Lämpöverkot Kaukolämpöverkon rakentaminen Vantaalla alkoi vuonna 1968 ja ensimmäinen asiakas liitettiin kaukolämpöön vuonna 1969.

Kesäaikaista kulutusta kasvattavat muun muassa suuri sähköllä lämmitettävän käyttöveden kulutus, jäähdytysratkaisut ja sähköauton lataaminen päiväaikaan.

Myös kiinnostus sähköautoiluun on selvästi kasvanut edellisistä vuosista ja entistä useammalla on jo sähkö- tai hybridiauto käytössä. Kotona ladattavan sähkö- tai hybridiauton omisti vastaajista 8 prosenttia. ”Muutostrendi aiempiin tuloksiin viiden viime vuoden aikana on selvä.

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä.