Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Helpottaa lämpötilojen seurantaa ja vähentää hukkakulutusta.  Vähentää sähkön hukkakulutusta.   Lisää toimintavarmuutta. Vähentää työtä.

Myös sähköstä merkittävä osa tuotetaan uusiutuvalla energialla. Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Sähköhyvityksen tarkoituksena oli tukea kuluttajien kykyä maksaa sähkölaskunsa poikkeuksellisen korkeiden sähkön hintojen aiheuttamassa haastavassa taloudellisessa tilanteessa viime talvena.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön, ja joiden lämmityssähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Avustusta myönnetään myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Avustusta voivat hakea myös kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.