Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun Opiskelija Wiljami Huuhtanen, 18 vuotta, toinen opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka, ammattiopisto Keuda Wiljami Huuhtanen opiskelee kohta kolmatta vuotta Keudan Järvenpään kampuksella sähkö- ja automatiikkalinjalla. Opiskelupaikka löytyi vuonna 2021 yhteishaun kautta, jossa ala oli hänellä ykkösvaihtoehtona.

Puhtaasti tuotettu sähkö ja lämpö ovat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle. Opintojaan suunnittelevien kannattaa hakeutua tekniikan alalle, sillä uusia tekijöitä toden totta tarvitaan. Koulutusmahdollisuuksia ja suuntautumisvaihtoehtoja on paljon, sillä opintoja voi suorittaa ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Verkkoon liitettävän järjestelmän tuottama sähkö voidaan syöttää kiinteistön omaan käyttöön ja edelleen sähköverkkoon. Aurinkosähköpaneelit asennetaan tavallisesti rakennuksen katolle tai julkisivuun. Muut järjestelmään kuuluvat sähkölaitteet sijoitetaan useimmiten kiinteistön sisätiloihin.

Myös bioperäisten jätteiden poltossa tai jätteiden ja jäteveden käsittelyn yhteydessä voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai biokaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista.

Täyden palon vaiheessa oleva mökki, jossa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa edelleen sähköä. Kuva Mari Kujala. Palaa otsikoihin

Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.

Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.

Itsenäisissä, verkosta irrallaan olevissa kohteissa järjestelmään liitetään usein varavoima-aggregaatti, joka käynnistyy tai käynnistetään silloin, kun sähköä tarvitaan mutta aurinko ei paista.