Mitoitusta voi opiskella myös aihetta käsittelevistä tietokirjoista, esimerkiksi ”Mökille sähköt auringosta & tuulesta”.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

HELEN OY Helen Oy toimittaa sähköä lähes 400 000 asiakkaalle eri puolilla Suomea. Liiketoiminta koostuu pääasiassa sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen myynnistä, omasta tuotannosta sekä energian jakelusta. Helenin toimittamalla kaukolämmöllä katetaan yli 90 prosenttia koko Helsingin lämmitystarpeesta. Valtaosa Helsinkiläisistä asuu kaukolämmitetyssä kodissa.

% LVI-järjestelmät 20 % 55 % Kompressorit Kylmäjärjestelmät 50 % 25 % Kalusteiden puhaltimet ja valaistus 10 % Lauhduttimet 10 % Sulatus ja muut lämmitykset Kylmäntuotanto nielee sähköä Kylmäjärjestelmät ovat päivittäistavarakauppojen suurin sähkösyöppö ja huomattava vuosittainen kustannuserä.

Lue lisää 1.2.2021 Tiedostava kuluttaja − sähkön kulutuksen seuraaminen lisää ymmärrystä – Osa 1 Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kotitalouskohtainen kulutustieto auttavat tutkitusti pienentämään kodin sähkönkäyttöä ja kustannuksia.