Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Energiainventaarion tulosten pohjalta yritys voi arvioida ovatko energia-asiat tarkastushetkellä kunnossa vai onko tarpeen tehdä tuotantolaitoksen kokonaisvaltainen energiakatselmus, jossa selvitetään lämmön-, sähkön-, polttoaineiden- ja vedenkulutus kattavasti sekä energiataloudellisesti kannattavat säästömahdollisuudet takaisinmaksuaikoineen.

Sähkön, lämmitysenergian ja veden kulutusseuranta on helppo tapa pitää silmällä laitteiden toimivuutta, sillä rikkoutumiset näkyvät nopeasti kulutuksessa.

Tämä voi olla melkoinen haitta, mikäli hyökkääjä onnistuu etäohjaamaan kiinteistön sähköistä lukitusta. ‒ Kun automaatio on etäohjattavaa, on rakennukseen oltava yhteys ulkopuolelta. Jos yhteys ei ole suojattu, eli esimerkiksi kodin laitteen salasanaa ei ole vaihdettu oletussalasanasta, niin sen väärinkäyttö on mahdollista.

Ratkaisuja haetaan ajoittaiseen sähkön riittävyyteen ja kustannusten pienentämiseen sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Energiakatselmukset on hyväksi koettu keino vastata moniin tämän ajan haasteisiin.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Hallitus valmistelee kiireellisesti myös joustoon ja säästöön kannustavan sähkön hintakaton alkuvuonna 2023. Hallitus valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan muun muassa kohonneita sähkökustannuksia. Koolle kutsutaan keskustelu sidosryhmien kanssa erityisesti pk-yritysten tukemisen selvittämiseksi. Palaa otsikoihin