Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Sähköä tuotetaan yhä enemmän sääriippuvaisilla tuuli- ja aurinkovoimalla.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Kuluuko sähköä? Tarkasta kulutuksesi sähköyhtiön verkkopalvelusta. Pyöriikö vesimittari, vaikka käyttöä ei ole? Reagoi vuotoihin heti! Tarkasta rakennusautomaatiojärjestelmän asetukset ja kirjaa tekemäsi muutokset ylös. Tee tyhjäkäyntikävely tiloissa, kaikki ei näy automaatiosta!

Sopimustoiminnalla tehostetaan liittyjän omaa energiankäyttöä ja samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita ja kustannuksia. Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta, jotka pystytään näyttämään toteen johdonmukaisen seurannan ja raportoinnin ansiosta.

Artikkelit 2020 3.12.2020 Energiamurrokseen vauhtia informaatio-ohjauksella Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kulutustieto auttavat kotitalouksia vähentämään sähkönkulutustaan etenkin talvikuukausina, jolloin sähköä kuluu eniten. Informaatio-ohjauksen vaikutuksia selvitettiin kolmivuotisessa kokeiluhankkeessa, jonka tulokset julkaistiin marraskuun alussa.

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.