Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Katselmuskohteiden valinnan jälkeen kohteista kerätään perustiedot: tiedot toiminnasta, tuotannosta, prosesseista ja palveluista; rakennuksista lämmitettävät tilavuus- ja pinta-alatiedot; ja edellisen täyden vuoden energiatiedot (lämpö, sähkö, vesi). Katselmusmallit valitaan kohdekohtaisesti energian ja veden käytön, kustannusten, rakennustilavuuden ja tavoitteiden perusteella.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin sähkö- ja öljylämmityskohteissa. Lämpöpumput jarruttavat lämmityskustannusten nousua Energianhinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä muutaman prosentin vuosivauhtia. Lämpöpumpun avulla absoluuttiset energiakustannusnousut ovat paljon vähäisempiä.

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.

Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Tuotantokeittiön sähkön CO2-päästöt olivat suurimmat vaihdellen 68,9–70,1 % kokonaispäästöistä. Lämpöenergian CO2-päästöt vaihtelivat 29,9–31,3 % kokonaispäästöistä. Esiselvityksen perusteella Juankosken tuotantokeittiön CO2-päästöjä on mahdollisuus vielä pienentää prosesseja kehittämällä.