Siirry sisältöön

218 hakutulosta

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.
. — Maailma sähköistyy Energiatehokkuuden merkitys korostuu Sähkömoottorit kuluttavat yli 45% maailman kaikesta sähköstä 2040 mennessä sähkömoottorien määrä kaksinkertaistuu Käyttöönottamalla korkean hyötysuhteen moottoriteknologiat, maailmanlaajuista sähkönkulutusta voidaan vähentää jopa 10% 30-60% Energiansäästöpotentiaali jopa 60% taajuusmuuttajaohjauksella — Käytön hyötysuhde vaikutus
Tarpeettoman energiankäytön karsiminen ja kulutuksen ajoitus loiventavat myös sähkön hintavaihteluita. Mitkä energiatehokkuussopimukset? Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
Vanhat kylmäsäilytyslaitteet kuluttavat paljon sähköä ja lämmittävät samalla ehkä ennaltakin helteistä asuntoa tai lomakotia. Tilanne äityy hankalaksi, jos jääkaappi rikkoutuu kokonaan ja elintarvikkeiden turvallinen säilytys vaarantuu.
. – Kokoluokasta riippumatta järjestelmän taloudellisen mitoituksen kannalta on tärkeää tietää sähkönkulutus niinä vuoden- ja vuorokauden aikoina, kun aurinkovoimala tuottaa paljon sähköä. Kulutusta on myös hyödyllistä pystyä ohjaamaan aurinkoisille tunneille, Kettunen huomauttaa.
Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Aurinkosähköala on hänen mukaansa todella työllistetty ala: sähkön hinnan nousu ja vihreä siirtymä takaavat sen, että töitä riittää myös jatkossa. ”Vihreään siirtymään tarvitaan konkreettisia tekoja, näen oman työni juuri konkreettisena tekona siihen, että saadaan omavaraisuutta energiatuotantoon.
Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.
Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa.
Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.