Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Sähkön, lämmön ja veden säästämisen rinnalle on noussut uusia keinoja muun muassa aurinkosähkön ja uusien lämmitysmuotojen yleistyessä sekä liikenteen sähköistyessä.

Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.

EU:n 55-valmiuspaketin sisältämä esitys henkilöautojen nollapäästöistä vuodesta 2035 lähtien suosii yksipuolisesti sähkö- ja vetyautojen käyttöönottoa. Esityksen kaltainen tulevaisuus jättäisi biokaasun liikennekäytön kehittymisen pelkästään raskaan liikenteen ja laivaliikenteen kulutuksen varaan.

Riippumatta siitä lämpiääkö koti, vapaa-ajan asunto tai työpaikka kaukolämmöllä, sähköllä, klapeilla tai biopohjaisilla polttoaineilla, edessä on kallis lämmitystalvi.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia. – Kaikki energiansäästökeinot kannattaa ottaa käyttöön kotona viimeistään lämmityskauden alkaessa.

A-luokan lamput ovat energiatehokkuudeltaan parhaimpia eli vähiten sähköä kuluttavia ja G-luokan lamput energiatehottomimpia. Vanhassa energiamerkissä lamppujen energiatehokkuus ilmoitettiin asteikolla A++ ‒ E. Eri kodinkoneiden ja laitteiden energiamerkintöjen asteikkoja yhtenäistetään ja kaikkiin energiamerkittyihin laitteisiin on tulossa luokitteluasteikko A‒G.

Vaikka ledit kuluttavatkin erittäin vähän sähköä vanhoihin lampputyyppeihin verrattuna, valot kannattaa edelleen sammuttaa, kun huoneessa ei oleskella, Päivi Suur-Uski muistuttaa. Ledivalaisimien polttimon vaihdettavuus ei ole enää oleellista Kiinteitä ledivalaisimia hankittaessa kuluttajia saattaa askarruttaa led-polttimon vaihdettavuus.