Kuva: iStockphoto Energiatehokkuuspalvelut kilpailutettiin sähkön hankinnan rinnalla Hansel kilpailutti vuonna 2010 sähkönhankintapalvelut, sähkön tuotannon ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut valtionhallinnon organisaatioille. Valtionhallinnon ostamasta sähköstä pitäisi vuonna 2010 vähintään 30 prosenttia ja vuonna 2015 vähin­ tään 60 prosenttia olla uusiutuvaa sähköä.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Vältä rutiinikäynnistyksiä Sammuta tietokone ja oheislaitteet aina työpäivän jälkeen tai kun et tarvitse sitä enää samana päivänä Turhaan verkkoon kytketyt laturit ja muuntajat tuhlaavat sähköä Sammuta näyttö kun poistut työpisteestäsi pidemmäksi aikaa Näytönsäästäjä (screen saver) ei säästä sähköä - energiatehokkain näytönsäästäjä on musta, tyhjä ruutu.

HUIPPUKUORMAHYÖDYT Sähkön tai lämmön huippukuormien pieneneminen Onko energiatehokkuustoimilla mahdollista välttää sähkö- tai kaukolämpöliittymän koon kasvattaminen? Jäähdytyskuormien pieneneminen Tuottavatko energiatehokkaat laitteet aiempaa vähemmän lämpöä eli jäähdytyskuormaa?

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Pien-CHP eli pienimuotoinen sähkön ja lämmön tuottaminen on myös tullut yhä kannattavammaksi. Lämpölaitokselle ja hakevarastolle täytyy olla tilaa lähellä lämmitettäviä kiinteistöjä. Hakkeen kuljetukset tulee myös ottaa huomioon. Lämpöä hankkiessa voi samalla selvittää, olisiko yrittäjä kiinnostunut tuottamaan myös sähköä.

Oma energiantuotanto Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.