Ympäristökriteerit Euroopan komissio: Vihreän sähkön hankintaohje Sähkö – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat (GPP), tuotekohtaiset ohjeet (pdf) (35.4 KB) Julkaistu: 2012 Laajuus: 6 sivua Vertailuperusteiden yhteydessä voidaan tuoda esille, että pyrkimyksenä on tavoitella jopa mainittua suurempaa uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkön hankinnassa.

Paljon sähköä kuluttavat laitteet, kuten tehokkaat kiukaat ja liedet kytketään usein kaikkiin kolmeen vaiheeseen.

Sähkön siirtomaksuihin ja sähköveroon järjestely ei vaikuttaisi.

kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus = Aika käyttö * Teho käyttö + Aika standby * Teho standby Sähkön hinta vuodessa (€) = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta (€/MWh) Hiilidioksidipäästöt (tonnia) = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO 2 /MWh) CO 2 -päästökertoimina voidaan käyttää energian toimittajalta saatavia päästökertoimia tai Suomen keskimääräisiä päästökertoimia

Sähkön hinnan vaikutus takaisinmaksuaikaan Myös sähkön hinta vaikuttaa aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaikaan. Mikäli pientaloasukas maksaisi kuluttamastaan sähköstä esimerkiksi 15 c/kWh, lyhenisi esimerkkijärjestelmän takaisinmaksuaika noin 2 vuodella. Vastaavasti takaisinmaksuaika kasvaisi, mikäli sähkönhinta olisi pienempi kuin oheisessa esimerkissä käytetty 13 c/kWh.

Aurinkosähkön ostajia voi etsiä esimerkiksi Sähkön hintavertailu -palvelun kautta, jossa sähkön myyjäyhtiöt voivat ilmoittaa lisätietoina, ostavatko ne asiakkaan tuottamaa sähköä. 1) Kodin sähköturvallisuus (Tukes) 2) Sähkömarkkinalaki 588/2013 (Finlex) 3) Sähkön pientuotanto (Energiateollisuus ry)

. • Yksi keino varastoida sähköä ovat lämminvesivaraajat.

Vihreiden sertifikaattien järjestelmässä sähkö ja tuotannon ympäristö- sekä muu lisäarvo on irrotettu toisistaan ja ne myydään eri markkinoilla. Tuotettu sähkö myydään ”harmaana” sähkönä sähkömarkkinoille ja tuotannon ympäristölisäarvo ja muu uusiutuvien energialähteiden käytöstä syntyvä lisäarvo myydään puolestaan vihreinä sertifikaatteina.

osuus sähkön hankinnasta, sähkön kokonaistuotannosta ja lämpövoimantuotannosta Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmöntuotannosta Energiantuotannon hyötysuhteita Teollisuuden energian loppukäyttö suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden sähkönkulutus suhteessa arvonlisäykseen Teollisuuden energiankulutus

26,46 1900 Sähkö 36,12 3200 Sähkö 33,04 3000 Sähkö 56,7 3800 Sähkö 8,4 1300 Sähkö 51,52 3600 Sähkö 18,9 1700 Sähkö 48,86 3600 Sähkö 46,9 3600 Sähkö 63,84 4000 Sähkö 13,44 1400 Sähkö 9,94 1400 Sähkö 40,74 3400 Sähkö 13,72 1400 Sähkö 9,66 1300 534,94 38 600 TAULUKKO 11.