Järjestelmä hyödyntää useita energianlähteitä: rakennuksen hukkalämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa. Lisäenergiaa saadaan kaukolämmöstä tai bioöljystä. Hukkalämpöjä varastoidaan kallioon talvikautta varten.

Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa.

Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Kimmon työhön aurinkopuistojen osana liittyy myös sähkön siirto aurinkopuistoista sekä energian varastointi. Tuotepäällikön työtehtäviin aurinkovoimalarakentamisessa kuuluu monia erilaisia osa-alueita, kuten teknologiavalintoja, toimittajien hakua, aliurakoitsijoiden kanssa yhteistyötä ja asiakas- sekä myyntityötä.

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (€) helmikuussa 2021: Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 € Maalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 € Kaukolämpö, 10 %, 8 114 € Sähkö, 2 %, 5 117 € Muu, esimerkiksi hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 € Öljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotoja

Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Talo lämpiää sähköllä: sähköpatterit ovat käytössä alakerrassa sekä yläkerran työ- ja makuuhuoneyhdistelmässä. Kuisti ja yläkertaan johtavat portaat ovat lämmittämätöntä tilaa. Talon pieni kellari toimii teknisenä tilana, jossa on lämminvesivaraaja sekä lähdekaivon pumppu. Ilmanvaihto on rakennusajan tavan mukaan painovoimainen. Kuva 4.