Kaikki jätelamput, -valaisimet ja -säätimet on eriteltävä ja lähetettävä hyödynnettäväksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin mukaisesti. kunnostetun valaistusjärjestelmän asennustöiden aikana syntyvän jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Ohjelmalla on merkittävä osuus edistyksellisten biopolttoaineiden sekä sähkö- ja hybridiautoihin liittyvän teknologian kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa.

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähkön määrästä, jonka luokkaan C kuuluvat lamput kuluttavat. Lue lisää: http://www.lampputieto.fi/lamput/lamppujenpakkausmerkinnat 2.

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.

Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

Vertailu hankkeen kohteiden aiempaan vuotuiseen energian kokonaiskulutukseen (sähkö, lämpö, vesi): - mahdollista, jos käyttö ja palvelut todennäköisesti säilyvät lähes ennallaan - lämpöenergian normitus tehdään, normituksessa veden käyttö/ lämmitys otettava huomioon 2.

Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.