Vanhat kylmäsäilytyslaitteet kuluttavat paljon sähköä ja lämmittävät samalla ehkä ennaltakin helteistä asuntoa tai lomakotia. Tilanne äityy hankalaksi, jos jääkaappi rikkoutuu kokonaan ja elintarvikkeiden turvallinen säilytys vaarantuu.

. – Kokoluokasta riippumatta järjestelmän taloudellisen mitoituksen kannalta on tärkeää tietää sähkönkulutus niinä vuoden- ja vuorokauden aikoina, kun aurinkovoimala tuottaa paljon sähköä. Kulutusta on myös hyödyllistä pystyä ohjaamaan aurinkoisille tunneille, Kettunen huomauttaa.

Sähkön kulutusta kannattaa vähentää erityisesti huippukulutustunteina, eli arkisin kello 8–10 ja 16–20. Omaan elämäntilanteeseen sopivat keinot löytyvät helposti Astetta alemmas -kampanjan verkkosivuilta. Kotitalouksien rooli on tärkeä energiansäästötalkoissa, mutta ne eivät vastaa siitä yksin. Mukana ovat myös valtio, yrityksiä ja erilaisia organisaatioita.

Tarpeettoman energiankäytön karsiminen ja kulutuksen ajoitus loiventavat myös sähkön hintavaihteluita. Mitkä energiatehokkuussopimukset? Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Energiaviraston tilastojen mukaan kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi 25 prosenttia vuonna 2021, sähkölämmittäjien 35 prosenttia. Alueellinen energianeuvonta tavoittanut satoja tuhansia suomalaisia Energianeuvonta on toiminut kaikissa Manner-Suomen maakunnissa nyt kolme vuotta.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Verkkokoulutuksen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi saavuttaa myös terveydelle haitallisten lähipäästöjen, kuten hiukkasten, hiilimonoksidin ja typpidioksidin sekä melun vähentymistä.

Järjestelmä hyödyntää useita energianlähteitä: rakennuksen hukkalämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa. Lisäenergiaa saadaan kaukolämmöstä tai bioöljystä. Hukkalämpöjä varastoidaan kallioon talvikautta varten.

Lämpöpumpuissa käytettäisiin uusiutuvaa sähköä ja lämmönlähteenä hyödynnettäisiin ulkoilman lämpöä. Tuotettu lämpö toimitettaisiin Helenin kaukolämpöverkkoon. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä. Yrityksen mukaan investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 26 000 tonnia vuodessa.

Jo nyt sähköstä liki 90 prosenttia tuotetaan fossiilivapaista lähteistä. Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto