Siirry sisältöön

90 hakutulosta

Näitä lukuja voidaan käyttää pohjana, jos tuotantoyksikölle laaditaan energiatehokkuusindeksi sekä lämmölle että sähkölle. Laskelman yksityiskohtaiset perusteet määritellään kohteissa erikseen välivarastoinnin ym. tekijöiden oikeaksi huomioonottamiseksi ja vertailtavuuden takaamiseksi.
Taavetin tehtaan uunikapasiteetti: Yksi yhdistelmäkäyttöinen (maakaasu/sähkö) lasin sulatusuuni Käyttölämpötilat: noin 1000–1400 °C Uunin käyttö: uunit käytössä ympäri vuorokauden, 365 päivää vuodessa Näin J.M.
, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset
Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.
Vesivoimalaitoksissa tavoitteena on hyödyntää käytettävissä oleva vesienergia mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti sähkön tuotannossa. Katselmusmalli on tarkoitettu yhdyskuntien ja teollisuuden sähköä tuottavien polttoainetta käyttävien voimalaitosten sekä vesivoimalaitosten energiakatselmuksen toteuttamiseksi.
Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).
Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.
Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.
Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen . Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
rakennuttajat Rakli ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto Isännöintiliitto Ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat: Bioenergia ry Energiateollisuus ry Lämmitysenergia Yhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto ry Sisäilmayhdistys ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto SKLL ry Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Sähkö