Ympäristöä säästävää valmistusprosessia voi vaatia vain tietyissä tapauksissa, esimerkiksi uusiutuvan energian tai sähkön hankinnassa.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Ostosähköä tarvitaan 26 kWh/brm 2 ja lisäksi aurinkopaneeleilla tuotetaan omaa sähköä 0,4 kWh/brm 2 . Palvelutalon käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon.

Sähkön käyttöä halutaan tehostaa Tuukkanen kertoo, että myös kaukolämpöä koskeva syväselvitys oli onnistunut, vaikka se ei johtanut suoriin toimenpiteisiin. Se osoitti, että keinoja energiatehokkuuden lisäämiseksi kannattaa etsiä toisaalta. – Haluamme nyt tehostaa erityisesti sähkön käyttöä. Kartoitamme esimerkiksi mahdollisuuksia perustaa Vuosaareen aurinkovoimala.

Suomen omavaraisuusaste sähkön osalta kasvoi merkittävästi vuonna 2023, sähkön nettotuonnin vähentyessä murto-osaan edellisvuodesta. Kotimaisesta sähkön tuotannosta ydinvoiman, tuulivoiman ja vesivoiman määrät kasvoivat eniten. Fossiilisia polttoaineita kulutettiin vuodentakaista vähemmän, mikä näkyi myös hiilidioksidipäästöjen laskuna.

MOTIVA-ENERGIAKATSELMUSRAPORTTI Asuinkerrostalon energiakatselmus Esipuhe Sisällysluettelo Esipuhe 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 1.1 Kohteen perustiedot 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 1. 3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 2 Lämpö 2.1 Lämmitys 2.2 Ilmanvaihto 2.3 Rakenteet 3 Sähkö 4 Vesi 5 Toimenpide-ehdotukset 5.1 Kiinteistön

Sähkön hankinta ja kulutus Tietoa sähkön hankinnan lähteistä sekä kulutuksesta eri sektoreilla. Hiilidioksidipäästöt Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, mutta sillä on edelleen merkittävä rooli Suomen kokonaispäästöjä tarkasteltaessa.

Koska joka tapauksessa suositellaan sähkön veloitusta kulutuksen mukaan, ei välttämättä ole tarpeen laittaa suurempaa perusmaksua.

Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2023 sähköä 14,4 TWh, mikä vastasi noin 18 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tuulivoima-ala on saavuttanut vuodelle 2020 asetetun noin 6 prosentin tuotantotavoitteen, vaikka syöttötariffin koko tuulivoimakiintiö ei tullutkaan täyteen.

Katselmus nosti öljyn vaihtoehdoksi sähkön. – Suomeen rakennetaan paljon uusia tuulivoimaloita, sähköntuotantokapasiteetti kasvaa koko ajan ja öljyn hinta tulee todennäköisesti kallistumaan. Sähkö on meillä varmastikin tulevaisuuden ratkaisu.