Monet teollisuusprosessit eivät voi helposti siirtyä sähköön perustuvaan energiajärjestelmään, joten uusiutuva kaasu on hyvä vaihtoehto. Biometaanin etuna on myös se, että sitä voidaan syöttää suoraan olemassa olevaan maakaasuverkkoon, mikä tekee sen käytöstä taloudellisesti houkuttelevaa ja logistisesti yksinkertaista.

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

Lisäksi kuuteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumppuja, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. ”Polttavalla tekniikalla on hyvä säädettävyys tehon tarpeen vaihdellessa meillä 250-2500 kW:n välillä. Poltettava materiaali saadaan läheltä kustannustehokkaasti.

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.

Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.

Vertailu hankkeen kohteiden aiempaan vuotuiseen energian kokonaiskulutukseen (sähkö, lämpö, vesi): - mahdollista, jos käyttö ja palvelut todennäköisesti säilyvät lähes ennallaan - lämpöenergian normitus tehdään, normituksessa veden käyttö/ lämmitys otettava huomioon 2.

Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.

Jatkuvan parantamisen periaatteen soveltaminen energiatehokkuusjärjestelmään (lähde: ISO 50001 standardi). 6 2 Käytetyt termit ja määritelmät Tässä dokumentissa on käytetty seuraavia termejä ja määritelmiä: 2.1 poikkeama Vaatimuksen täyttämättä jääminen. 2.2 energia Energialla tarkoitetaan sähköä, höyryä, lämpöä, paineilmaa, polttoaineita ja muita vastaavia aineita tai ilmiöitä.

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €.