Myös valtiovallan tukitoimia tarvitaan ja ne on kohdistettava oikein tässä tilanteessa, jossa Venäjältä tuotavasta maakaasusta, öljystä ja sähköstä halutaan eroon. Tilanteella on vaikutusta myös metsäjakeiden tuontiin Suomessa, joka vähentää puuperäisten jakeiden käyttöä kotimaisessa energiantuotannossa.

Taavetin tehtaan uunikapasiteetti: Yksi yhdistelmäkäyttöinen (maakaasu/sähkö) lasin sulatusuuni Käyttölämpötilat: noin 1000–1400 °C Uunin käyttö: uunit käytössä ympäri vuorokauden, 365 päivää vuodessa Näin J.M.

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Moderneissa energiatehokkaissa rakennuksissa kiinteistötekniikka käyttää yhä enemmän sähköä. Sen lisäksi muiden sähkölaitteiden ja koneiden määrä kasvaa. Monessa kunnassa valaistusta on viime vuosina vaihdettu energiaa säästäviin ratkaisuihin. Samaan aikaan valaistuksen määrää ja valaistustehoa on lisätty monessa kohteessa.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 

Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Myös kulutuksen ajoitus hiljaisemmille vuorokauden tunneille ja viikonpäiville tasaa kulutuspiikkejä ja sähkön tehontarpeen huippuja. Yritysten kannattaa laatia toimintasuunnitelma, jossa on nopeat keinot energian säästämiseksi. Esimerkiksi Senaatti-konserni valmistee parhaillaan suunnitelmaa syksyllä ja talvella toteutettavista energiansäästötoimista.

Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla.